Aatto tuli ja meni...

..ja tuntuu,että se meni erityisen nopeasti tänä vuonna.Aatto oli haikea,ja alussa vaikeakin,puuttuihan joukosta Milla,mutta kun katselin elämäniloa täynnä olevan Emmin touhuja,niin alkoi helpottamaan.Laskin Millalle,sekä hevosellemme Banditolle joka on haudattu yhteishautaan muiden hevosten kanssa,muistokynttilän aattoiltana puutarhaan.Laskin sen paikkaan jossa oli kesällä huvimaja,siihen majan lattialaatoitukselle.Se huvimaja kun oli Millan lempipaikkoja,siellä hän vietti pitkät tovit aina kesäpäivisin,istuen pöydällä ja seuraten tapahtumia.Ajattelin kynttilän näin olevan erityisen lähellä Millaa kun laskin sen hänen lempipaikalleen.Cosmo poseeraa aiemmissa kuvissa tuon lyhdyn vierellä.Millan uurnahan on meillä kotona,makuuhuoneen hyllykössä.Paikassa josta on näkyvyys sänkyymme.Sieltä voin katsella uurnaa iltaisin nukkumaan mennessämme ja aamulla heti näen uurnan.Äitikin pääsi sunnuntaina kotiin.Aluksi katsotaan,että pärjääkö joulun yli,jos jotain tulee,heti takaisin.Ainakin vielä äiti voi hyvin ja lääkkeet ovat alkaneet vaikuttamaan.Vein lauantaina sairaalaan äidille omaa syntymäpäiväkakkuani kun varmistui ettei hän pääse syntymäpäiväkahveilleni lauantaina.Sunnuntaina sitten tarjosin vielä kahvit.Koirat saivat täyteluita,herkkutikkuja ja osa lahjoista,kuten maukkaat vaniljaluut,(on joku luulelu,kestävä kuulemma,joka maistuu vaniljalle ja jota koira tykkää järsiä)Cosmon kaulapanta(samanlainen kuin Emmillä,mutta musta)sekä Emmin lelu(iso donitsin muotoinen lelu jonka sisällä on tennispallo,odotan innolla minkä näköinen se on,ei ollut kuvaa,kestävä kuulemma tuokin.),ovat vielä tulossa,nekun eivät netistä tilattuina ehtineetkään jouluksi.Kanikin sai herkkutyynyjä.oli lämmintunnelmainen joulu.Saunoimme ja söimme massumme täyteen kinkkua sekä muita herkkuja.Haudoilla kävimme iltapäivästä.Sitten vaan nautimme rauhasta ja toistemme seurasta.