Elämää juoksuhaudoissa:

Taistoihin tiemme kun käy,
missä luotien laulu vain soi,
emme tienneet kun läksimme silloin,
kuka joskus palata voi.
Elo tää juoksuhaudoissa on
meille käskynä vain kohtalon
vaikka taiston kentille jäisin,
on kuvasi ain mielessäin.

Illan rauha kun syliin maan sulkee,
varjot puistojen kun hämärtyy,
aatos taas aikaan menneeseen kulkee,
kotiin kauaksi kaipuuni käy.
Illoin kynttilät siellä kun syttyy,
unelmissain mä siell' olla saan.
Kodin kynttilät lämpöisin liekein,
teitä unhoita en milloinkaan.

Hyv yötä jää nyt rakkahin,
eronhetki jälleen on,
mutt kerran vielä pyytää saan
sinut valssiin kiehtovaan.
Kuin aivan ensi kerralla
sinut tavata mä sain,
näin silloin peitti sataman
sumu harmaa, kosteinen.
On päivät, yöt ja vuodetkin
ne taakse jäänehet,
mutt unhoittaa en koskaan voi,
miten valssi meidän soi!

Tätä isoisäni minulle lauloi kun olin pieni.Hän taisteli itsenäisyytemme puolesta,haavoittuen vakavasti,häneltä meni kuulo.Kiitos kaikille sotaveteraaneille.1111326.jpg