Kerään omalle,sekä äitini kanille,mustikanvarpuja syötäväksi aina tuolta metsästä.Eilen päätin kerätä isomman määrän ja otin sitten sitä varten keskikokoisen roskasäkin mukaani.Keräsin siihen aikamoisen määrän varpuja lenkkimme alussa.Päätin sitten,että jätän säkin siihen keruupaikalle ja otan sen mukaani kun tullaan,turhaa sitä on perässä raahailla.Painoin,ainakin luulin niin,paikan hyvin mieleeni jotta muistan minne jätin säkin.Niinhän siinä kävi,että en muistanut minne säkin jätin ja sitä sain sitten siinä etsiskellä.Aikani etsittyä kuulin vähän matkan päästä kumpareen takaa Emmin haukuntaa.Menin katsomaan ja siellä Emmi haukkui mustaa säkkiä :D.Ajattelin,että annan Emmin itse ratkaista tilanne ja seurasin Emmin touhuja sieltä sivusta.Emmi puhkui ja haukui ja kierteli säkkiä kunnes huomasi ettei se ole mikään vaarallinen..meni haistamaan sitä ja varmaan tunnisti minun hajunkin siinä sitten,sanoin Emmille hyvä tyttö,löysit äitin hukkaaman säkin.Muuta ei tarvittu,Emmi otti kunnon vauhdit ja "hyökkäsi"säkin päälle :D.Ilmat vaan "puffahti"säkistä ulos ja sekös Emmin sai vielä enemmän innokkaaksi :D.Se otti säkin ja retuutti sitä ympäriinsä.Ajattelin,että no niin,kova työ menee hukkaan ja varvut on kohta pitkin mäkiä.Vaan kummasti säkki kesti ja sain sen Emmiltä pois ennenkuin se olisi käynyt sen kimppuun ihan tosissaan.Tulos oli reikiä siellä sun täällä,ei pahempia vahinkoja.Hyvin tyttö ratkoi tuon tilanteen.Se uskalsi ihan itse mennä haistamaan"vaarallista"mustaa säkkiä,ei kuitenkaan mennyt suinpäin vaan haukkui ensin,eikä lähtenyt käpälämäkeen vaan jäi paikalle ja vielä meni ihan itse haistelemaan sitä,rohkee tyttö.olisi joku saattanut pelästyä yhtäkkiä näkyviin tulevaa mustaa kasaa oikein kunnolla.ja olisi tarvittu houkutteluja jotta olisi mennyt haistamaan.Pidin pojat luonani jota Emmi sai ihan itse ratkoa tuon tilanteen ja kyllä hän olikin pollee,että hän uskalsi kohdata noin vaarallisen asian..ja vielä voitti sen,sekä suojeli siltä meitä muita ;).Ihana tyttö :D