On noi hassuja noi koirat :D.Väpällä on hassu tapa.Se ottaa makupalan,tai lelun tai ihan minkä tahansa,vie sen makuuhuoneeseen(aina sinne)heittelee sitä hetken sitten asettaa sen lattialle ja pyörii sen päällä.Väpä on tuosta kehittänyt oikein kunnon jutun,se todellakin pyörii selällään lelun päällä tai sen makulapan.Lelu/makupala on Väpän selän ja lattian välissä ja Väpä "kihnuttaa"sitä selällään.Juttu näyttää aina kaikista uusista koirista,Väpä sen aina esittää ja koittaa opettaa uusille tulokkaille,niin hauskalle,että ne seuraavat tapahtumaa aina innokkaina.On sitten huvittavaa nähdä miten kukin vuorollaan kokeilee juttua :D.Cosmolla aluksi oli hiukan ongelmia saada se selkä osumaan sen lelun/makupalan päälle ja usein kävikin niin,että Cosmo pyöri ihan eripaikassa loppuen lopuksi missä se lelu/makupala oli.Nyt sujuu jo huomattavasti paremmin ja opetus"isä"Väpä seuraa tyytyväisenä asiaa.Nyt on Emmi vuorossa.Emmi katselee ensin Väpää silmä tarkkana ja hakee sitten oman lelun jonka päällä pyörii.Homma on Emmillä vielä lähinnä pyörii kyljellään lelun/makupalan päällä,mutta sisukkaasti Emmi harjoittelee :)Eli kyllä ne koiratkin toisilleen asioita opettavat ja toisiltaan niitä oppivat :)Kumpa se olisikin kaikessa noin,eli voisi aina sen huippu osaajan antaa opettaa uudelle tulokkaalle esim.tokoa,agilitya tai ihan mitä tahansa :D.Näyttää tuo oppi menevän useesti perille paremmin kun opettajana on oma laijitoveri ;)Niin hyvässä kuin pahassakin :).Tänään kun noiden"muksujen"touhuja taas katselin ja seurailin pikku Emmin tarkkaavaista veljiltä opiskelua mietin miten ihanat koirat minulla onkaan :).Emmi on nyt lauman jäsen ihan 100%.Laumassa pomo on Väpä,ennen Milla otti pomouden ja hyvä niin silloinkun Cosmo ja Väpä olivat nuorempia ja helpommin kapinoivia toisiaan kohtaan.Tai eivät ne koskaan ole kapinoineet tosiaan kohtaan ihan sanojen varsinaisessa muodossa,pientä murahtelua oli silloin kun Cosmokin alkoi aikuistua,mutta kun puutuin heti pieneimpäänkin murahteluun,ei homma koskaan päässyt käsistä ja elo sujui hyvin vaikka oli kotona kaksi nuorta urosta ja siinä vielä sitten narttu :).Millan juoksujen alkaessa minun tuli aina olla varpaisillani ja eroittaa pojat toisistaan jo hyvissä ajoin ettei pääse tulemaan mitään kilpakosinta juttuja poikien välille,samoin toimin Emmin juoksujen alettua ja toimin edelleenkin.Pojista huomaa jo aikaisessa vaiheessa,että juoksu on tuloillaan ja silloin on paras alkaa jo seuraan poikia ja olemaan tarkkana.turha sitä tappelukynnystä on alkaa alentamaan kun tähän astikaan eivät pojat ole keskenään tapelleet .Sitä normaalia kyräämistä silloin joskus nuorempana,kuten varmaan kaikilla on ollut,niihin kun on puuttunut,on sopu säilynyt.Jos ne vielä olisivat joutuneet selvittämään kuka on pomo,tai kumpi lähinnä,olisi elo ollut paljon hankalempaa,mutta kun Milla tuli ja vaan otti pomon aseman omalla olemuksellaan,se oli sillä selvä :).Milla is the boss ajattelivat pojat,turha meidän on enää alkaa mittelöimään pomoudesta,se paikka on jo täytetty.Nyt Väpä on the Boss.Sitten on Cosmo ja Emmi.Huomaan hyvin,että lauma on nyt ns.valmis ja jokainen on sen jäsen.Sen huomaa kaikessa arkipäivän asioissa ja touhuissa.Lauma hakee sen puuttuvan jäsenen aina ulos,jos se on jossain ettei se heti bongaa,että nyt mennään,sisälle noudetaan ulos jäämässä oleva jäsen samoin metsässä haetaan se hieman sivummalle mennyt lauman jäsen.Emmistä,sen uteliaisuuden ja rohkeuden vuoksi,pojat erityisesti pitävät huolta tuolla metsissä ollessamme.Emmi aina huitelee hiukan kauempana(kuitenkin siinä ympyrällä josta olen aiemmin täällä kertonut,että Emmi kiertää ympyrää jonka keskipiste olen minä,ympyrä on laaja,mutta aina Emmi säilyttää näköetäisyyden minuun)ja tutkii ja jää tutkimaan herkemmin kaikkea,pojat sitten noutavat aina tutkijan takaisin siihen laumaan ja taas ollaan hetki kaikki kasassa,kunnes Emmi bongaa taas jotain.Emmi on ihku:).En varmaan koskaan pysty sanoin kuvaamaan ja ilmaisemaan Tarjalle sitä miten onnellinen olen siitä,että loppupeleissä Emmi tuli meille,että Tarja kuitenkin sitten soi meille Emmin :).Kun Emmi oli silloin varattu jo kun Emmiin rakastuin :).Se oli kerta pläjäys niin sanotusti kun Emmi sydänmemme valloitti :).Kaikki nuo mussut on ihkuja.Jokainen yhtä rakas.Milla on mukana vieläkin meidän elämässä ja tulee aina olemaan.On semmoinen näkymätön enkeli koira tuossa meitin mukana...Lenkeillä,ulkona..Sisällä,sydänmissä..aina <3.