Emmi on edelleenkin äidilläni ja Erkillä hoidossa.Juoksun huippu on saavutettu.Jaa miten voin tietää kun Emmi ei edes ole kotona?Siitä,että kun tulen lenkittämästä Emmiä pojat aloittavat molemmat ulvonnan omissa huoneissaan.Niiden ei tarvitse kuin haistaa Emmin juoksuhajut minusta,jopa seinien takaa,niin ne sekoavat.Kohta rauhoittuu.Tiedän kokemuksesta,että se on kohta ohitse.Ensin tulee tämä huippu ja sitten rauhoittuu taas.Käyn lenkittämässä Emmin aina jotta vanhusten ei tarvitse tuolla liukkaudessa kulkea.Tänään lenkillä saimme ihastelua jalankulkijoilta kun Emmi ykskaks syöksyi ojaan joka oli pellon reunalla.Huomasin sitten,että iso rotta koitti vilistää pakoon ,mutta ei se kauas päässyt kun koki nuijanukutuksen by Emmi.Eräs nainen sanoi,että minun piti ihan jäädä seuraamaan,että mikä ihme siellä on ja sitten kuulin,että rotta ja koira ja katsoin,että onko se totta,että siellä on rotta ja olihan se.Emmi on upee :)Emmi on viihtynyt hyvin hoidossa,syönyt kuullemma tosi hyvin.Nukkunut hyvin ja ollut iloinen pieni parson tyttö.Tekee hyvää Emmin totuttautua olemaan poissa kotoa :)Ja hoitopaikka on luotettava.Nyt kun suihkun jälkeen vaihdoin toiset vaatteet niin täällä hiljeni taas.Emmin kanssa kosketuksissa olleet menee suoraan pesukoneeseen.Eilen hallilla Sadun ryhmän Topi käppänä kaivautui pituuden palan alle kun haistoi siinä kenkäni jäljen.Annoin Sadulle aidan ylitse paperirullan ja jalkani kärki meni maassa olevan pituuden palasen alle ja Topi oli sitä mieltä,että se narttu on siellä.Vaikka sen omistaja toisin koitti väittää :).Noin herkkiä ne pojat on :).Onneksi tämä on taas kohta ohitse ja päästään normaaliin päivärytmiin harkkoineen päivineen.