ROTUMÄÄRITELMÄ

Suomen Kennelliitto ry:n ja FCI:n hyväksymä rotumääritelmä

 

PARSONRUSSELLINTERRIERI (PARSON RUSSELL TERRIER)
Alkuperämaa: Iso-Britannia

 

Käyttötarkoitus Vankkarakenteinen ja sinnikäs työterrieri, joka on erityisen kyvykäs maanalaisessa työskentelyssä.


Historia Rodun kehittäjä pastori John (Jack) Russell syntyi 1795 Dartmouthissa, Devonissa. Suurimman osan elämästään hän toimi pappina Swimbridgen seurakunnassa Devonissa. Hän oli kokenut hevosmies ja taitava metsästäjä, joka innostui tavattomasti terriereistä ja niiden jalostuksesta. Kun Englannin Kennelklubi perustettiin vuonna 1873, oli pastori Russell yksi sen ensimmäisistä jäsenistä. Hän kuoli 87 vuoden korkeassa iässä vuonna 1883. Opiskellessaan Oxfordissa hän osti ensimmäisen terrierinsä, valkoisen karkeakarvaisen nartun, jonka pään värimerkit muistuttivat paljon nykyisen rotumääritelmän mukaisia värimerkkejä. Jack Russell teki useita risteytyksiä sekä yksi- että monivärisillä työterriereillä. Hän piti aina tärkeämpänä metsästysominaisuuksien parantamista kuin yhtenäisen tyypin luomista. Risteytyksiä muiden terrierirotujen kanssa jatkettiin myöhemminkin. Jack Russell kokeili myös risteytyksiä muiden koirarotujen kanssa, mutta tulokset eivät vastanneet alkuperäistä tyyppiä. Yritykset tuottivat pettymyksen, ja niistä luovuttiin. Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen rodun suosio on lisääntynyt Euroopan mantereella, erityisesti metsästäjien ja hevosharrastajien keskuudessa. Englannin Kennelklubi hyväksyi rodun ja julkaisi Parson Jack Russellinterrierin virallisen väliaikaisen rotumääritelmän 22.1.1990. FCI vuorostaan otti rodun väliaikaislistalleen 2.7.1990.


Yleisvaikutelma Työkoiraksi soveltuva, toimelias ja ketterä, jalostettu nopeaksi ja kestäväksi. Yleiskuvaltaan sopusuhtainen ja notkea. Työssä saadut arvet ovat sallittuja.


Tärkeät mittasuhteet Sopusuhtainen. Rungon kokonaispituus on hieman suurempi kuin säkäkorkeus. Etäisyys kirsusta otsapenkereeseen on hieman lyhyempi kuin otsapenkereestä niskakyhmyyn.


Käyttäytyminen ja luonne Ennen kaikkea työterrieri, joka taipumustensa ja rakenteensa puolesta kykenee maanalaiseen työskentelyyn ja juoksemaan ajavien koirien kanssa. Rohkea ja ystävällinen.


Pää KALLO-OSA: Tasainen, kohtuullisen leveä ja vähitellen silmiä kohti kapeneva.
OTSAPENGER: Matala.
KIRSU: Väriltään musta.
LEUAT / HAMPAAT / PURENTA: Leuat ovat voimakkaat ja lihaksikkaat. Täydellinen ja säännöllinen leikkaava purenta, ts. yläleuan hampaat koskettavat tiiviisti alahampaiden etupintaa; hampaat ovat kohtisuorassa leukoihin nähden.
SILMÄT: Mantelinmuotoiset, melko syvälle sijoittuneet ja väriltään tummat; ilme on valpas ja terävä.
KORVAT: Pienet, V-muotoiset, eteenpäin taittuvat, päänmyötäiset ja kohtalaisen paksut. Korvan kärki ulottuu silmäkulmaan. Korvan taitekohta ei saa olla kallolinjan yläpuolella.


Kaula Selväpiirteinen, lihaksikas, melko pitkä ja vähitellen lapoja kohti levenevä.


Runko Tasapainoinen. Rungon kokonaispituus on hieman säkäkorkeutta suurempi.
SELKÄ: Vahva ja suora.
LANNE: Hieman kaareva.
RINTAKEHÄ: Kohtalaisen syvä, ei ulotu kyynärpäiden alapuolelle. Mitattaessa keskikokoisten käsien tulee yltää rintakehän ympäri lapojen takana. Kylkiluut eivät ole liian kaarevat.


Häntä Vahva, suora, kohtalaisen ylös kiinnittynyt ja liikkeessä selvästi korkea-asentoinen. Perinteisesti typistetty suhteessa rungon pituuteen, kuitenkin siten, että hännästä saa hyvän otteen. (Huom. Suomessa typistyskielto.)


Eturaajat YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat vahvat ja ehdottoman suorat, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset.
LAVAT: Pitkät, viistot ja taakse sijoittuneet; selväpiirteinen säkä.
KYYNÄRPÄÄT: Tiiviisti rungonmyötäiset ja vapaasti liikkuvat.
KÄPÄLÄT: Tiiviit, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset; päkiät ovat kiinteät.


Takaraajat YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat vahvat, lihaksikkaat ja hyvin kulmautuneet.
POLVET: Hyvin kulmautuneet.
KINTEREET: Matalat.
VÄLIJALAT: Yhdensuuntaiset, antavat hyvän työnnön.
KÄPÄLÄT: Kuten etukäpälät.


Liikkeet Vapaat ja tasapainoiset; edestä ja takaa katsottuna suorat.


Nahka Ehdottomasti paksu ja irtonainen.


Karvapeite KARVA: Luonnostaan laadultaan karhea, rungonmyötäinen ja tiheä; joko karkea tai sileä. Vatsa ja rungon alaosa ovat karvoittuneet.
VÄRI: Yksivärinen valkoinen tai enimmäkseen valkoinen. Punaruskeat, keltaiset tai mustat merkit, tai mikä tahansa näiden värien yhdistelmä. Merkit ovat mieluiten sijoittuneina päähän ja/tai hännän tyveen.


Koko SÄKÄKORKEUS: Uroksilla ihannesäkäkorkeus 36 cm, nartuilla 33 cm, 2 cm:n ylitys tai alitus hyväksytään.


Virheet Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.


Hylkäävät virheet Vihaisuus ja sairaalloiset piirteet.


HUOM Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.